Synodin Konstaninopolista: Ekumeninen Uskollisuuden Liitto ja Läntinen Skismap

 Synodin Konstaninopolista: Ekumeninen Uskollisuuden Liitto ja Läntinen Skismap

700-luvun Italia oli ristiriitojen ja vallankumousten aika, joka näki monien historiallisten tapahtumien syntymisen. Keskeisenä tapahtumana tässä vaiheessa on Synodin Konstaninopolista vuonna 721, joka merkitsi sekä ekumenista uskollisuuden liittoa että läntisen skisman alkua, muuttaen lopullisesti Euroopan kirkon maisemaa ja synnyttäen ideologisia ristiriitoja, jotka vaikuttivat vuosisatojen ajan.

Synodin taustalla oli keisari Leo III:n “ikonoklastinen” liike. Leo uskoi, että pyhien kuvien palvonta oli pakanallista ja kielsi sen vuonna 726. Tämä herätti furiaa Länsi-Roomassa, jossa ikonien kunnioitus oli vahvasti juurtunut kristillisen perinteen piiriin.

Paavi Gregorius II vastusti Leo III:n politiikkaa voimakkaasti ja julisti ikonoklasmin harhaoppisena. Tämän erimielisyys johti lopulta Synodin Konstaninopolista, jolle Leo III kutsui itäisen kirkon edustajat saadakseen heiltä tukea ikonoklasmille.

Synodissa oli edustettuna useita patriarkkoja ja piispoja koko Länsi-Roomalaiselta valtakunnalta. Synodin päätös vahvisti ikonoklasmin ja tuomitsi ikonien palvonnan “epäraamatulliseksi” ja “pakanalliseksi”.

Synodin Konstaninopolista oli historiallisesti merkittävä, sillä se syvensi jo olemassa ollutta jakoa Lännen ja Idän kirkon välillä. Tätä erimielisyyttä kutsutaan usein ensimmäiseksi skismaksi (tai “Suureksi Skismaksi”), ja se pysyi voimassa vuosisatoja, lopulta johtaen ortodoksisen ja katolisen kirkon syntyyn.

Synodin Konstaninopolista vaikutti myös poliittisiin tapahtumiin Euroopassa:

Vaikutukset Selite
Lännen kirkon vahvistuminen: Ikonoklasmin vastustaminen yhdisti Lännen kirkkoa ja vahvisti sen asemaa Euroopan poliittisessa maisemassa.
Frankkien valtakunnan nousu: Karolinginen kuningas Pipino Nuorempi käytti skismaa hyväkseen ja vahvisti omaa valtaansa, hyökkäämällä Italiaan ja voittaen langobardit.
Uusi uskonnollinen keskus: Lännen kirkon johtajat asettuivat vastustamaan ikonoklasmia ja alkoivat kutsua Roomaa “uudeksi Jerusalemin” ja “Kristuksen sijaiseksi”.

Synodin Konstaninopolista oli myös merkittävä taiteellisen ilmaisun kannalta:

  • Ikonien palvonnan kieltäminen: Ikonoklastinen liike johti ikonien tuhoamiseen ja maalaustekniikan muutoksiin.
  • Uusien ikonografisten muotojen syntyminen: Kun ikonikultti palautettiin, ikonit alkoivat esittää uusia teemoja ja symboleja, jotka heijastivat Lännen kirkon ideologiaa.

Synodin Konstaninopolista oli monimutkainen tapahtuma, jonka vaikutukset olivat merkittäviä Euroopan historiassa ja uskonnollisessa kehityksessä. Se loi pohjan läntisen skisman jatkuvalle riidalle, vahvisti Lännen kirkon asemaa ja muutti taiteellista ilmaisua sekä ikonografiaa.

Tämän historian oppiminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin Euroopan ja kristinuskon kehityksen monimutkaisuutta, vallanpelin dynamiikkaa ja uskonnon roolia yhteiskunnassa.