Karbala-taistelu: islamilaisen teokratian nousu ja sunni-šiia - jakauman synty

Vuonna 680 jKr., kuumuuden peittoamassa Karbalan autiomaassa nykyisessä Irakissa, tapahtui historiallinen konflikte, joka muutti islamin kurssia ikuisesti. Tätä nimellä Karbala-taistelu tunnettua tapahtumaa pidetään usein islamin historian käännekohtana; se merkitsi islamilaisen teokratian nousua ja samalla synnytti sunni-šiia - jakauman, joka edelleen jakaa muslimien maailmaa.

Taistelu syntyi abu Bakrin johtamasta islamilaisesta kalifaatista, jonka Umar ibn al-Khattab oli seuraajana. Kun Umar kuoli vuonna 644 jKr., valta vaihtui Ali ibn Abi Talibiin, Profeetan Muhammedin uskollinen serkku ja aviomies. Ali ei kuitenkaan saavuttanut kaikkien muslimien kannatusta; jotkut näkivät hänet sopimattomana kalifaksi ja kannattivat Muawiyata I:tä, Syyrian kuvernööriä.

Ali ibn Abi Talibista tuli neljäs islamilaisen kalifaatin johtaja, mutta hänen valtakaudellaan oli vakavia sisäisiä riitoja. Hänen vastustajansa Muawiya I kieltäytyi tunnustamasta Ali ibn Abi Talibin auktoriteettia ja julistautui Syyrian provinssin itsenäiseksi hallitsijaksi, mikä sytytti vuosien taistelun islamilaisen valtion johtoasemasta.

Vuonna 680 jKr., Ali ibn Abi Talib marssi Koira-armeijansa kanssa Kufaan, josta lähti sotaretki Muawiyata I:tä vastaan. Karbala, lähellä nykyistä Najafia Irakissa, valittiin taistelun paikaksi. Ali ibn Abi Talibin poika Husayn ibn Ali johti pienen joukon lojaaleja kannattajia, noin 72 miestä. He olivat uskollisia Alille ja kieltäytyivät antautumasta Muawiyata I:lle.

Muawiyan armeija oli huomattavasti suurempi ja vahvempi; sen johti Umar ibn Sa’adin komento. Husayn ibn Ali yritti neuvotella rauhan, mutta taistelut olivat väistämättömiä. Karbala-taistelun kohtalokas päivää koitti 10. lokakuuta vuonna 680 jKr.

Taistelu oli lyhyt ja julma. Husayn ibn Ali ja kaikki hänen seuraajansa kuolivat taistelussa, paitsi yksi naimaton mies. Karbala-taistelu oli merkittävä historiallinen käännekohta islamin historiassa; se johti islamilaisen teokratian vahvistumiseen ja synnytti syvän jakauman sunnien ja šiiojen välille.

Karbala-taistelua pidetään islamiin kuulumatonien “muslimmien” välisten taisteluiden symbolina. Husayn ibn Alin kuolema on muuttunut šiia-islamin marttyyrihahmoksi, jonka kärsimyksistä ja uhrauksesta opitaan uskollisuutta ja vastarintaa epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Taistelu itsessään herätti kysymyksiä islamiin liittyvistä asioista:

• Kuinka tulkitsevat muslimit Profeetan Muhammedin opetuksia?
• Kenellä on oikeus johtaa muslimiyhteisöä?

Nämä kysymykset ovat edelleen keskeisiä islamin sisäisten keskustelujen aiheita.

Karbala-taistelu oli myös poliittinen käännekohta. Muawiyata I voitti taistelun ja julistautui kalifiksi, aloittaen Umayyadin dynastian hallinnon, joka kesti vuoteen 750 jKr. saakka.

Karbala-taistelun seuraukset:

Karbala-taistelu on edelleen merkittävä tapahtuma muslimien historiassa. Se on muistutus siitä, että uskonnolliset ja poliittiset konfliktit ovat olleet islamin historiassa keskeinen osa kehitystä.